Åke Lindmanista (1928-2009) voi hyvin käyttää epiteettiä 'legenda jo eläessään'. Hän oli tunnettu ja rakastettu elokuvaohjaaja, näyttelijä ja jalkapalloilija, jonka tulkinnat muistetaan niin varhaisen Suomi-elokuvan konnana kuin Tuntemattoman sotilaan kovennettua seisovana Lehtona. Vähemmän tunnettu on Åken ura teatterinäyttelijänä. Hänet nähtiin kuitenkin näyttämöllä eri puolilla Suomea ja Ruotsia aina 1990-luvulle saakka. Tiedetään, että Åke oli nuorena jalkapallotähti, mutta mo-niko muistaa, että hän pelasi myös Suomen edustusjoukkueessa Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Lindman toimi myös kansainvälisten tuotantojen suomalaisena yhteyshenkilönä mm. Jerry Lewisin ja Alfred Hitchcockin kanssa. Punaiset- elokuvan ohjaajan Warren Beattyn kanssa hän suorastaan ystävystyi, siinä määrin, että vei miehen pikamatkalle Lappiin katsomaan lempimaisemiaan. Åke ja minä -kirjan minä on vuorollaan moni Åken lähellä eläneistä ja työtä tehneistä ihmisistä. Pää-osassa on itseoikeutetusti puoliso Pirkko Mannola, jonka tapaamisesta kertomus alkaa - polveillakseen myös takaumina läpi tärkeiden vaiheiden molempien elämässä. Muistojaan kertomassa ovat myös Åken ja Pirkon tytär ja vävy Heidi ja Teemu Kara sekä monet perheystävät. Läheisistä yhteistyökumppaneista mukana kirjassa ovat muun muassa Åken luottokuvaaja Pauli Sipiläinen, säveltäjä Lasse Mårtenson, näyttelijät Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius, näytte-lijä-teatterinjohtaja Asko Sarkola sekä kirjailija Pirkko Saisio. Tämä kirja kertoo Åken työstä ja elämästä, painottaen jälkimmäistä sanaa. Työ oli Åken elämää, ja sen tuloksissa kimmelsivät kiteinä hänen elämänsä muut ulottuvuudet.